Viivin tarina

2002-2007          Tapasin tulevan mieheni, muutimme yhteen ja kihlauduimme.

2008                    Kysyin mieheltä, mitä mieltä hän olisi vauvasta. Koska mies ei asiaa vastustellut, rupesimme tuumasta toimeen. Jätimme ehkäisyn pois ja kolmen kuukauden päästä olinkin jo raskaana.

2009                    Raskaus sujui hyvin. Olimme onnellisia. Jäin äitiyslomalle töistä odottelemaan kotiäitiyden alkamista.
                             Heinäkuussa normi neuvolakäynnillä, rv 38, esikoisemme sydänääniä ei saatu kuulumaan. Sairaalassa poikamme todettiin kuolleeksi ja synnytys käynnistettiin. Seuraavana päivänä täydellinen esikoispoikamme syntyi. Elämällä ei ollut enää merkitystä.

                             Loppuvuodesta sanoimme toisillemme tahdon. Onnellinen päivä <3

2010                    Puoli vuotta esikoisemme kuoleman jälkeen, yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä kuoli. Surun määrä tuntui murskaavalta.

                             Tulin syksyllä uudelleen raskaaksi n. vuoden yrittämisen jälkeen. Tuntui, että vihdoinkin tapahtuu taas jotain hyvää. Raskaus keskeytyi joulun välipäivinä spontaaniin keskenmenoon rv 8.

2011                    Keskenmenon jälkeen uuden raskauden yrittäminen alkoi välittömästi ja kuukauden päästä olin taas raskaana. Olimme helpottuneita, kuinka nopeasti uusi raskaus sai alkunsa. Raskaus sujui hyvin, mutta pelkäsin. Raskaudesta kerrottiin vain lähipiirille. Rakenneultrassa, rv 18, kaikki ei ollut hyvin. Lähete yliopistosairaalaan, jossa otettu lapsivesinäyte toi tullessaan murskaavan tuloksen; pojallamme on trisomia 18. Raskaus keskeytettiin ja rv 20 pieni, täydellinen poikamme syntyi.

2012                    Tein positiivisen raskaustestin marraskuun alussa! Ensimmäisessä ultrassa raskaus todettiin kaksosraskaudeksi <3 <3