Kerroin Susannalle raskaudestani pari päivää sen jälkeen, kun olin positiivisen raskaustestin tehnyt. Halusin kertoa Susannalle asiasta mahdollisimman pian. Tiesin, että tulen pahoittamaan ystäväni mielen uutisellani, mutta samalla tuntui, että tekisin jollain tavalla väärin, jos en mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiasta kertoisi. Susanna otti uutisen vastaan melko tyynesti -tai siltä se ainakin vaikutti. Hän tiesi kuitenkin yrityksestämme, joten ihan puskista raskausuutinen ei varmaankaan tullut.
Toivoin koko sydämestäni, ettei raskauteni tulisi vaikuttamaan ystävyyteemme, ja toivon sitä edelleen. Ennen joulua tuntui, että välimme olivat muuttuneet ja viilentyneet, mutta nykyään vaikuttaa taas paljon paremmalta. Ystävyytemme Susannan kanssa on kuitenkin minulle todella tärkeä ja toivon että saan pitää ystäväni elämässäni.
Olen yrittänyt hehkuttaa raskautta mahdollisimman vähän Susannalle, mutta aina välissä sitä huomaa sanoneensa jotain, josta jälkeen päin miettii, että kuinkakohan pahasti toinen pahoitti mielensä. Tiedän kuitenkin jollain tasolla, miltä Susannasta tuntuu, kun läheinen ihminen tulee raskaaksi ja yritän ottaa hänen tunteensa mahdollisimman hyvin huomioon. Ehkäpä saamme lukea myöhemmin Susanna postauksen siitä, kuinka olen tässä asiassa onnistunut :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti